Luen ties kuinka monetta kertaa otteita Rutger Bregmanin kirjasta Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa. Tällaisia kirjoja tarvitaan nyt kun maailmassa on menossa ankeutta ja alamäkeä. Mikään ei ole puuduttavampaa, kuin herätä aurinkoiseen aamuun, joka latistuu siltä istumalta kun avaat Ylen uutisfiidin. Miksi negatiivisilla jutuilla mässäillään, sitä olen miettinyt jo pitkään? Eikö sääntö-Suomi voi tehdä tällekin asialle vihdoin jotain? Valittaminen, se lisää vaan kierrettä, en lähde nyt sille linjalle.
Palatakseni tuohon mielihyvähormoneja ja toivon tunnetta herättelevään teokseen. Olen pohtinut paljon alkusyksyn aikana työelämää ja missä sen suhteen ollaan juuri nyt. Viimeksi eilen LinkedIn pursuili Miten Suomi voi? -tutkimusta, johon jokaisella oli sanansa sanottavana. Näin ei voi jatkua! Työhyvinvointiin on panostettava!
Painetilanteesta toiseen
Haluankin tuoda tähän liittyen erään itselleni merkittävän oivalluksen, joka liittyy lempiteemoihini ihmisten hyvinvointiin ja oppimiseen. Tämän oivalluksen juuret pohjaavat oikeastaan jo vuoteen 2019, kun täydensin osaamistani opiskelemalla stressilääketiedettä. Katsokaas painetilanteissa elimistömme perusjärjestelmät kuten hormonituotantomme muuttuu. Vaaran, uhkan tai paineen alla sydän pumppaa verta isoihin lihaksiin, aistimme vahvistuvat ja valpastumme toimimaan. Kun tämä puoli järjestelmäämme ajetaan ylös, samaan aikaan vähemmän tärkeät prosessit kuten aineenvaihdunta, muisti tai oppiminen ajetaan alas. Kun stressaavat tilanteet toistuvat useasti puhutaan stressin kroonistumisesta, joka liitetään myös useisiin sairauksiin yhtenä niistä työuupumus. Oppiminen on näin mahdotonta, jos kuormaa on liikaa tai toistuvasti. Mielihyvähormonit oksitosiini ja serotoniini ovat taas paras maaperä oppimisen ja osaamisen kehittämiseen.
Kun kyse on työelämästä, olisi hyvä löytää tätä positiivista hormonituotantoa ylläpitäviä keinoja työarjesta. Työn tauotus, läsnäoloharjoitukset, hyvä ateria ovat peruskauraa tähän. MUTTA ylivoimainen keino on vielä jäljellä. Ja tässä tulee se oivallus: Hyvän historian kolmannessa luvussa käydään läpi ihmisen kehittymistä ja vaiheita, jolla Homo sapiens on valloittanut maailman häikäisevän nopealla vauhdilla. Tämä ei ole tapahtunut ylivertaisen älykkyyden, vahvuuden eikä viekkauden avulla, vaan ystävällisyyden, sosiaalisten taitojemme ja yhteistyökyvykkyyden ansiosta. Tietenkin! Ystävällisyys ja yhdessä tekeminen herättävät mielihyvähormonituotantomme käyntiin, joka luo perustan uuden oppimiselle ja kehittymiselle. Ollaksemme parempia, meidän tulee kehittyä ja voida hyvin. Hyödyntää niitä vahvuuksia, joilla olemme ihmislajina valloittaneet maailman.
Meidät on rakennettu olemaan yhteydessä ympäröiviin ihmisiin
“Olemme syntyneet oppimaan, olemaan tekemisissä toistemme kanssa ja leikkimään. Ehkä ei olekaan niin outoa, että punastuminen on ainoa ihmiselle ominainen kasvojen ilmaisutapa? Punastuvat ihmiset osoittavat, että heille on merkityksellistä, mitä muut heistä ajattelevat. Se herättää luottamusta ja sen ansiosta voimme tehdä paremmin yhteistyötä. ” (Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa, Bregman, 2020)
Vertaisemme Homo neanderthalensis oli tutkimusten perusteella oletettavasti älykkäämpi ja osaavampi laji kuin omamme, mutta selviytyi yksin. Homo sapiens eli suuremmassa laumassa, vaihtoi useammin ryhmää ja matki muilta. Tämä toisilta oppimisen taito teki meistä erityisen. Olisiko siis viimein aika päätöksille ja teoille, jotka tuovat meitä yhteen ja tukevat yhteistyötämme? Ei siihen kummoista tarvita. Yhteistä aikaa, tilaa jossa kohdata ja strategian, joka tukee inhimillistä työelämää.
Ensi viikolla: Sustainable working life – webinaari: Inhimillinen ja kestävä työelämä
19.9 klo 9:00-9:45 järjestämme aamuwebinaarin inhimilliseen kestävyyteen ja tehokkuuteen liittyen, jossa keskustelemassa kanssani organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa. Tule kuulolle, jälkitallenne ilmoittautuneille!
Ilmoittaudu webinaariin: bit.ly/sustainableworkinglifewebinaari2
Kirjoittaja, Tiina Mustonen, on kolmen lapsen äiti, joka surffaa työelämän aallonharjalla ja välillä myös sen alla.
Ota yhteyttä: Tiina Mustonen/ CEO & Sustainable working life coach, +358 45 78713579, [email protected]
#kestävätyölämä #sustainableworkinglife #sustainability #kestävyysosaaminen #kestävyysvalmiudet #kestävyysraportointi #tulevaisuudentyöelämä #inhimillinentyöelämä #vastuullisuus #hehkubusiness #kestäväntyöelämänpuolesta